Kongressi hyväksyi 1960-luvulta alkaen joukon lakeja, joilla kiellettiin työsyrjintä useiden eri tekijöiden perusteella. Nämä lait ovat oikeudenmukaisten työsuhdekäytäntöjen perusta Yhdysvalloissa. Vuoden 1964 kansalaisoikeuslain (Civil Rights Act of 1964) VII osasto kieltää rotuun, ihonväriin, uskontoon, sukupuoleen tai kansalliseen alkuperään perustuvan työsyrjinnän, minkä lisäksi se perusti myös Yhdysvaltain tasa-arvoisen työllistymiskomission (Equal Employment Opportunity Commission, EEOC). Kongressi antoi EEOC:n tehtäväksi valvoa oikeudenmukaisten työllisyyskäytäntöjen noudattamista.
Lisäksi EEOC:n valvomia lakeja ovat mm. seuraavat: (1) Equal Pay Act of 1963 (EPA), vuoden 1938 Fair Labor Standards Actin muutos, joka kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän samankaltaisista töistä samankaltaisissa olosuhteissa maksettavassa palkassa; (2) Age Discrimination in Employment Act of 1967 (ADEA), joka kieltää 40 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien henkilöiden työsyrjinnän; (3) vuoden 1973 kuntoutuslain (Rehabilitation Act of 1973) 501 pykälä, jossa kielletään liittovaltion vammaisten työntekijöiden työsyrjintä; (4) vuoden 1990 vammaislain (Americans with Disabilities Act of 1990, ADA) I osasto, jossa kielletään vammaisuuteen perustuva työsyrjintä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla liittovaltion hallintoa lukuun ottamatta; ja (5) vuoden 1991 kansalaisoikeuslaki (Civil Rights Act of 1991), joka sisältää säännöksiä rahamääräisistä vahingonkorvausvaatimuksista tahallisissa syrjintätapauksissa.
EEOC:lla on 50 kenttätoimistoa eri puolilla Yhdysvaltoja. Se tutkii valituksia työsyrjinnästä, joita yksityishenkilöt tai ryhmät, kuten ammattiliitot ja työvoimatoimistot, ovat tehneet. Jos EEOC havaitsee ”perustellun syyn” siihen, että syrjintää on tapahtunut, ja se pyrkii vapaaehtoiseen riidanratkaisuun. Jos vapaaehtoinen ratkaisu ei onnistu, EEOC voi nostaa kanteen liittovaltion tuomioistuimessa.
EEOC antaa ohjeita täytäntöönpanemiensa lakien tulkinnasta, hallinnoi liittovaltion sektorin työsyrjintäohjelmaa ja tarjoaa laajaa koulutusta ja tiedotusta seminaareissa ja Internetissä. Se rahoittaa ja tukee noin 90 osavaltion ja paikallista reilujen työelämän käytäntöjen virastoa, jotka käsittelevät liittovaltion lakien mukaisia syrjintävaatimuksia sekä osavaltioiden ja paikallisviranomaisten työsyrjintäsyytöksiä.
Katso myös: Americans with Disabilities Act, Fair Labor Standards Act
.