Moraalikoodit
Missä tahansa toiminnassa, jossa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään, syntyy moraalikoodeja. Tämä pätee mihin tahansa minkä tahansa kokoiseen ryhmään – perheeseen, tiimiin, yritykseen, kansakuntaan, rotuun.
Mikä on moraalikoodi? Se on sarja sopimuksia, joihin ihminen on sitoutunut takaamaan ryhmän selviytymisen.
Voidaan ottaa esimerkiksi Yhdysvaltojen perustuslaki. Se oli alkuperäisten kolmentoista osavaltion tekemä sopimus siitä, miten ne hoitaisivat asioitaan. Aina kun tätä perustuslakia on rikottu, maa on nyt vaikeuksissa. Perustuslaissa todettiin ensin, että tuloveroa ei saa olla. Myöhemmin sitä rikottiin. Sitten siinä muutettiin toista kohtaa, ja vielä toista ja vielä toista. Ja joka kerta kun näin on tehty, se on aiheuttanut ongelmia.
Miksi he ovat vaikeuksissa? Koska ei ole muita sopimuksia kuin perussopimus.
Ihminen on oppinut, että siellä, missä hän on sopinut käyttäytymissäännöistä tai siitä, mikä on oikein, hän selviytyy, ja siellä, missä hän ei ole sopinut, hän ei selviä. Ja niinpä kun ihmiset kokoontuvat yhteen, he laativat aina pitkän, laajan sarjan sopimuksia siitä, mikä on moraalista (eli mikä edistää selviytymistä) ja mikä on moraalitonta (mikä tuhoaa selviytymistä).
Moraalilla tarkoitetaan näillä määritelmillä niitä asioita, joita pidetään kulloinkin selviytymisominaisuuksina. Selviytymistoimi on moraalinen toiminta. Ja moraalittomiksi katsotaan ne asiat, joita pidetään vastakkaisina selviytymisominaisuuksina.
Kun kahdella tai useammalla henkilöllä on keskinäinen sopimus, he toimivat yhdessä – mitä kutsumme yhteistoiminnaksi. Jonkun kanssa tanssiminen on yhteistoimintaa; jonkun kanssa riiteleminen on yhteistoimintaa; organisaatiossa toimiminen on yhteistoimintaa.
Merimieskokemuksessa tunnetaan tieto, jonka mukaan laivan miehistö ei ole minkään arvoinen ennen kuin se on uhmannut jotakin valtavaa vaaraa tai taistellut yhdessä. Laiva saattaa seilata uudella miehistöllä, ja vaikka heidät on koulutettu tehtäviinsä, mikään ei toimi: tarvikkeet eivät tunnu koskaan pääsevän laivaan, polttoaine ei tunnu koskaan virtaavan vapaasti moottoreihin, mitään ei tapahdu muuta kuin sekasortoa. Sitten eräänä päivänä laiva joutuu suureen myrskyyn, jossa meri on valtava ja raivoaa, ja kaikki miehistön jäsenet työskentelevät yhdessä saadakseen veden pois konehuoneesta ja pitääkseen ruuvit pyörimässä. Tavalla tai toisella he pitävät laivan kasassa, ja myrsky laantuu (vähenee, pienenee). Nyt meillä on jostain erikoisesta syystä oikea laiva.
Olipa kyseessä kahden miehen kumppanuusryhmä tai kokonainen kansakunta, joka muodostetaan valloitettuaan maata toiselta rodulta – ryhmän koolla ei ole väliä – he tekevät tiettyjä sopimuksia. Sopimuksen pitkäaikaisuudella ei ole paljonkaan tekemistä sen kanssa. Se voi olla sopimus päiväksi, sopimus kuukaudeksi tai sopimus seuraavaksi viideksi sadaksi vuodeksi.”
Ihmiset siis luovat ryhmiä muodostaessaan joukon sopimuksia siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä on moraalista ja mikä moraalitonta, mikä on selviytymistä ja mikä ei-selviytymistä. Se on se, mitä luodaan. Ja sitten tämä hajoaa rikkomuksista (sopimusten tai lakien rikkomisesta). Nämä kunkin ryhmän jäsenen tekemät rikkomukset, sanomattomat mutta kuitenkin rikkomukset, kasaantuvat vähitellen hajoamiseen.
Scientologiassa näitä rikkomuksia ja niiden vaikutuksia on tutkittu hyvin yksityiskohtaisesti. On kaksi osaa, jotka käsittävät tässä toimivan mekanismin.
Haitallista tekoa tai ryhmän moraalisäännöstön rikkomista kutsutaan avoimeksi teoksi. Kun henkilö tekee jotakin, mikä on vastoin moraalikoodia, johon hän on suostunut, tai kun hän jättää tekemättä jotakin, mikä hänen olisi pitänyt tehdä kyseisen moraalikoodin mukaan, hän on syyllistynyt avoimeen tekoon. Avoin teko rikkoo sitä, mistä on sovittu.
Sanomatonta, ilmoittamatonta rikkomusta moraalikoodia vastaan, johon henkilö on sitoutunut, kutsutaan pidättäytymiseksi. Pidättäytyminen on henkilön tekemä avoin teko, josta hän ei puhu. Se on jotakin sellaista, jonka henkilö uskoo paljastuessaan vaarantavan hänen itsesäilymisensä. Pidättäminen tapahtuu avoimen teon jälkeen. Siten avoin teko on jotain tehtyä; pidättäminen on toiselta tai toisilta salattu avoin teko.
Kun henkilö suostuu noudattamaan tiettyä moraalisäännöstöä . . .
. . mutta sitten rikkoo näitä sopimuksia, hän syyllistyy niin sanottuun avoimeen tekoon.
Kun henkilö ei kerro jostakin tekemästään teosta pelätessään seurauksia, sitä kutsutaan pidättäytymiseksi.
Ainut henkilö, joka voi erottaa jonkun ryhmästä, on hän itse, ja ainoa mekanismi, jolla hän voi tehdä sen, on pidättäytyminen. Hän pidättelee ryhmän moraalisäännöstön vastaisia rikkomuksia muilta ryhmän jäseniltä, ja siksi hän yksilöityy (erottautuu) ryhmästä, ja ryhmä hajoaa näin ollen.
Ihmisen sosiaaliset epäkohdat ovat pääasiassa kooste hänen henkilökohtaisista vaikeuksistaan. Toimiva lähestymistapa on auttaa yksilöä käsittelemään henkilökohtaisia vaikeuksiaan hänen itsensä ja sen yhteiskunnan, jonka osa hän on, parantamiseksi.
| Edellinen | Sisältö | Seuraava |