Estelle on ranskankielinen muoto latinankielisestä sanasta ”stella”, joka tarkoittaa tähteä. Vaikka nykyranskan sana tähdelle on ”étoiles”, vanhassa ranskassa se oli ”estroile”, mistä nimi Estelle. Nimi syntyi 3. vuosisadan gallialaisen kristityn marttyyrin mukaan (nykyinen Etelä-Ranska). Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Julius Caesar valloitti menestyksekkäästi Gallian (silloinen kelttiläinen alue, joka käsitti suurimman osan Länsi-Euroopasta) ja liitti sen osaksi Rooman valtakuntaa. Kolmannella vuosisadalla jKr. Gallia oli edelleen Rooman pakanallisten lakien alainen, minkä vuoksi kristinuskoon kääntymisestä rangaistiin kuolemalla. Estelle oli yksi tällainen muinainen nainen, joka kohtasi oman kuolemansa tällä tavoin. Hän oli merkittävän roomalaisen kuvernöörin tytär, ja äitinsä puolelta hän polveutui mahtavasta druidisuvusta (pakanallisten kelttien pappisluokka). Estelle joutui Galliassa erään varhaiskristityn piispan hengellisen vaikutuksen alaiseksi, ja lopulta hän kastoi hänet, mikä sinetöi hänen kääntymyksensä. Estellen isä tapatti sekä piispan että hänen tyttärensä heidän ”rikoksensa” vuoksi – piispa kirveellä päähänsä ja tytär heittämällä hänet areenalle (eli kuolemalla julkisen ilon kautta). Tällaiset ”pyhimys”-legendat olivat erittäin suosittuja (ja usein kaunisteltuja) keskiajalla, ja keskiajan ihmiset (erityisesti ranskalaiset) ottivat nämä hurskaat nimet lapsilleen (useimmiten suojelutoimenpiteenä). Pyhän Estellen juhlapäivä on 11. toukokuuta, ja hän on nuorten kristittyjen tyttöjen suojelijatar. Ranskalaiset toivat tämän taivaallisen nimen lopulta englantilaisille vuonna 1066 tapahtuneen normannien valloituksen jälkeen, mutta se omaksuttiin kokonaan vasta paljon myöhemmin 1800-luvulla Charles Dickensin romaanin ”Suuria odotuksia” (1861) Estella Havisham -nimisen hahmon ansiosta. Nykyään Estelle on 100 suosituimman tyttönimen joukossa Belgiassa ja 200 suosituimman joukossa Ranskassa.