Tammikuu 6, 2011
GAINESVILLE, Fla. – Floridan yliopiston uusi tutkimus, jossa seurataan täiden evoluutiota, osoittaa, että nykyihmiset alkoivat käyttää vaatteita noin 170 000 vuotta sitten, mikä mahdollisti niiden menestyksekkään vaelluksen Afrikasta.
Pääasiallinen tutkija David Reed, UF:n kampuksella sijaitsevan Floridan luonnonhistoriallisen museon (Florida Museum of Natural History) nisäkkäiden apulaiskonservaattori, tutkii nykyihmisten täitä ymmärtääkseen paremmin ihmisen evoluutiota ja vaellustapoja. Hänen viimeisin viisivuotinen tutkimuksensa käytti DNA:n sekvensointia laskeakseen, milloin vaatetäytit alkoivat ensimmäisen kerran poiketa geneettisesti ihmisen päätäistä.
National Science Foundationin rahoittama tutkimus on saatavilla verkossa, ja se ilmestyy Molecular Biology and Evolution -lehden tämän kuun painetussa numerossa.
”Halusimme löytää toisen menetelmän, jolla voisimme määritellä, milloin ihmiset ovat saattaneet ensimmäisen kerran ryhtyä pukeutumaan vaatteisiin”, Reed sanoo. ”Koska ne ovat niin hyvin sopeutuneet vaatetukseen, tiedämme, että vartalotäitä tai vaatetäyttejä ei lähes varmasti ollut olemassa ennen kuin vaatetus tuli ihmisille.”
Aineisto osoittaa, että nykyihmiset alkoivat käyttää vaatteita noin 70 000 vuotta ennen muuttoa kylmempään ilmastoon ja korkeammille leveysasteille, joka alkoi noin 100 000 vuotta sitten. Tätä päivämäärää olisi käytännössä mahdotonta määrittää arkeologisen aineiston avulla, koska varhaiset vaatteet eivät säilyisi arkeologisissa kohteissa.
Tutkimus osoittaa myös, että ihmiset alkoivat käyttää vaatteita hyvissä ajoin sen jälkeen, kun he olivat menettäneet vartalokarvansa, mikä geneettisen ihonvärjäytymistutkimuksen mukaan ajoittuu arviolta noin miljoona vuotta sitten, mikä tarkoittaa, että ihmiset viettivät huomattavan pitkän ajan ilman vartalokarvoja ja ilman vaatteita, Reed sanoi.
”On mielenkiintoista ajatella, että ihmiset pystyivät selviytymään Afrikassa satoja tuhansia vuosia ilman vaatteita ja ilman vartalokarvoja, ja että vasta kun heillä oli vaatteita, nykyihmiset siirtyivät sitten Afrikasta muualle maailmaan”, Reed sanoi.”
Liisoja tutkitaan, koska toisin kuin useimmat muut loiset, ne juuttuvat isäntälinjoihin pitkien evoluutioaikojen ajan. Suhteen ansiosta tutkijat voivat oppia isännän evolutiivisista muutoksista, jotka perustuvat loisen muutoksiin.
Täistä saatavien ainutlaatuisten tietokokonaisuuksien soveltaminen ihmisen evoluutioon on kehittynyt vasta viimeisten 20 vuoden aikana, ja se tarjoaa tietoa, jota voidaan käyttää lääketieteessä, evoluutiobiologiassa, ekologiassa tai millä tahansa muulla alalla, Reed sanoi.
”Se antaa mahdollisuuden tutkia isännän vaihtamista ja uusiin isäntiin tunkeutumista – käyttäytymistä, joka on nähtävissä ihmisiin vaikuttavissa kehittyvissä tartuntataudeissa”, Reed sanoi.
Leipzigissä Saksassa sijaitsevan Max Planck -instituutin genetiikan tutkijan Mark Stonekingin johtamassa vaatetäitutkimuksessa arvioitiin, että ihmiset alkoivat käyttää vaatteita ensimmäisen kerran noin 107 000 vuotta sitten. UF:n tutkimus sisältää kuitenkin uusia tietoja ja kysymykseen paremmin soveltuvia laskentamenetelmiä.
”Tämän täitutkimuksen uusi tulos on yllättävän varhainen päivämäärä vaatetukselle, paljon vanhempi kuin varhaisimmat vankat arkeologiset todisteet, mutta siinä on järkeä”, sanoo Ian Gilligan, joka on Australian kansallisen yliopiston arkeologian ja antropologian laitoksen lehtori. ”Se tarkoittaa, että nykyihmiset luultavasti alkoivat käyttää vaatteita säännöllisesti pysyäkseen lämpimänä, kun he altistuivat ensimmäisen kerran jääkauden olosuhteille.”
Viimeinen jääkausi tapahtui noin 120 000 vuotta sitten, mutta tutkimuksen päivämäärä viittaa siihen, että ihmiset alkoivat käyttää vaatteita sitä edeltäneellä jääkaudella 180 000 vuotta sitten jääydintutkimuksista saatujen lämpötila-arvioiden mukaan, Gilligan sanoi. Nykyaikaiset ihmiset ilmaantuivat ensimmäisen kerran noin 200 000 vuotta sitten.
Koska arkaaiset hominiinit eivät jättäneet jälkeläisilleen vaatteiden täyteaineita näytteenottoa varten, tutkimuksessa ei tutkita sitä mahdollisuutta, että Afrikan ulkopuolella olevat arkaaiset hominiinit olivat pukeutuneet jollain tavalla 800 000 vuotta sitten. Mutta vaikka arkaaiset ihmiset pystyivät selviytymään useita sukupolvia Afrikan ulkopuolella, vain nykyihmiset säilyivät siellä nykypäivään asti.
”Asiat, jotka saattoivat tehdä meistä paljon menestyksekkäämpiä tässä pyrkimyksessä satoja tuhansia vuosia myöhemmin, olivat teknologioita, kuten tulen hallittu käyttö, kyky käyttää vaatteita, uudet metsästysstrategiat ja uudet kivityökalut”, Reed sanoi.
Tutkimuksen toisena kirjoittajina olivat Melissa Toups Indianan yliopistosta ja Andrew Kitchen Pennsylvanian osavaltion-yliopistosta (The Pennsylvania State University), jotka molemmat ovat työskennelleet aiemmin UF:ssa. Yhteiskirjoittaja Jessica Light Texas A&M -yliopistosta& oli aiemmin tutkijatohtorina Floridan museossa. Tutkijat saivat projektin valmiiksi Reedin NSF:n tiedekunnan varhaisen urakehityksen palkinnon avulla, joka myönnetään tutkijoille, jotka ovat esimerkkejä opettajan ja tutkijan roolista.