Federal Deposit Insurance Corporation (FDIC) on Yhdysvaltain liittovaltion hallituksen riippumaton virasto, joka säilyttää yleisen luottamuksen pankkijärjestelmään vakuuttamalla talletuksia. FDIC:n pääkonttori sijaitsee Washingtonissa, D.C:ssä, ja sillä on useita aluetoimistoja ja lukuisia kenttätoimistoja eri puolilla Yhdysvaltoja. Virastoa johtaa viisihenkinen johtokunta, jonka kaikki nimittää presidentti ja jonka senaatti vahvistaa, ja enintään kolme heistä on samaa poliittista puoluetta.
FDIC:n perustaminen ja tarkoitus
Yhdysvaltojen kongressi perusti FDIC:n vuonna 1933 Suuren laman aikana vastauksena pankkien laajalle levinneisiin vararikkoon joutumisiin ja valtaviin tappioihin, jotka aiheutuivat pankkien asiakkaille. Varat virastolle annetaan samalla tavalla kuin yksityisen vakuutusyhtiön varat, mutta suuremmassa mittakaavassa. Kaikki osallistuvat laitokset maksavat vakuutusmaksut. FDIC vakuuttaa talletukset maan pankeissa ja säästöyhdistyksissä – 5 406 pankkia 31. joulukuuta 2018. FDIC ei saa liittovaltion verorahoja.
Vakuutusmaksut maksavat kaikki osallistuvat laitokset. Yhteensä yli 3 biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta talletuksia on vakuutettu noin 50 miljardin dollarin rahastolla. Tavanomaiset sekkitilit, säästötilit, talletustodistukset ja rahamarkkinatalletustilit on vakuutettu 100 000 dollariin asti tallettajaa kohti kussakin pankissa. Useimmat eläketilit on vakuutettu 250 000 dollariin asti tallettajaa kohti. FDIC ei vakuuta osakkeita, joukkovelkakirjoja, annuiteetteja, vakuutuksia, arvopapereita tai sijoitusrahastoja. Muista syistä kuin taloudellisesta maksukyvyttömyydestä, kuten pankkiryöstöstä, luonnonkatastrofista, tietokonevioista, kirjanpitovirheistä tai identiteettivarkauksista johtuvat tappiot katetaan erillisillä vakuutuksilla, jotka yksittäiset laitokset ostavat. Joissakin tapauksissa siviilioikeudelliset oikeussuojakeinot voivat olla käytettävissä.
Jos tietty rahoituslaitos menee konkurssiin, FDIC voi tehdä mitä tahansa seuraavista toimista. Yleensä kaatuneen laitoksen asiakkaiden talletukset ja lainat myydään toiselle laitokselle. Tallettajista tulee automaattisesti uuden laitoksen asiakkaita, eivätkä he yleensä huomaa tilillään muuta merkittävää muutosta kuin sen laitoksen nimen, jonka hallussa talletukset ovat.
FDIC ja kyberturvallisuus
FDIC on ollut erityisen tarkkailun kohteena vuosina 2015 ja 2016 tapahtuneiden tietomurtojen jälkeen. Valtakunnansyyttäjänvirasto (Office of the Attorney General, OAG) antoi toukokuussa 2019 raportin. Vaikka raportista annettiin julkisesti saataville vain redusoitu versio, OAG totesi, että FDIC oli luokitellut 12 näistä tapahtumista ”merkittäviksi tapahtumiksi” ja että näihin merkittäviin tapahtumiin liittyi yli 120 000 henkilön julkisten henkilöllisyyksien ja tietojen luovuttaminen sekä finanssilaitoksia koskevien yrityskohtaisten ja arkaluonteisten tietojen luovuttaminen.
OAG:n raportti sai alkunsa senaatin pankki-, asunto- ja yhdyskunta-asioita käsittelevän valiokunnan määräämästä tarkastuksesta. Tarkastuksessa keskityttiin kahteen tietoturvavalvontaan, joiden tarkoituksena oli estää ja havaita FDIC:n verkossa olevat kyberuhat: palomuureihin ja SIEM-työkaluun (Security Information and Event Management), joka yhdistää tietoturvatietojen hallinnan (SIM) ja tietoturvatapahtumien hallinnan (SEM) toiminnot yhdeksi tietoturvanhallintajärjestelmäksi.
2008 finanssikriisi
Vuosien 2008 ja 2013 välillä 489 pankkia ja säästölaitosta ajautui konkurssiin niin sanotun suuren taantuman aikana. Talletusvakuutusrahastolle maksukyvyttömien pankkien sulkemisesta ja vakuutettujen tallettajien suojaamisesta aiheutuneet tappiot ylittivät rahaston tulot. Vuosina 2011-2016 FDIC käytti Dodd-Frankin Wall Street -uudistusta ja kuluttajansuojaa koskevassa laissa (Dodd-Frank Act) vuonna 2010 myönnettyä laajennettua toimivaltaa (Dodd-Frank Act) tarkistaakseen rahaston hallinnointistrategiaansa ja riskiperusteisten talletusvakuutusarviointien menetelmiä.